Pohjoisen kansaa

Vuonna 2018 jouluna Lapin laitamailta myytiin vanhaa, harmaantunutta maatilaa. Tervejärkinen ei kuuna päivänä olisi varmaan asetettua pohjamutahintaakaan siitä pulittanut, mutta uuden emännän täysjärkisyyden voi nyt muutenkin kyseenalaistaa, joten raha vaihtoi omistajaa. Vanhasta lehmätilasta rakennettiin rakkaudella hevostila asuinrakennuksineen, ja niin heräsi hyljätty mantu elohon. 

Tila ristittiin kahvipöydässä Valokylän Talliksi, loistivathan tallirakennukset talvi-iltoina valaistuina kuin kartalta aikoinaan pudonnut kylä tien päässä. Karsinoihin hankittiin hevoset tyhjyyttä täyttämään, ja pian suomenratsut värittivätkin talvimaisemaa. Koska sitähän varten koko Valokylä oli hankittu. Suomenhevosia varten.
​Valokylän arki on lähtenyt näistä hiljaisista alkuajoista rullaamaan leppoisalla tahdilla hevoslauman toki kasvaessa varsinkin markkina-aikoina. Sanomme kasvattavamme yleispainoitteisia suomenhevosia, mutta yleensä hevoslauma muistuttaa kyllä enemmälti tilkkutäkkiä. Kasvatuksessa meillä ei kiirehditä, varsoja emäntä harkitsee sopivan yhdistelmän tullessa, tai vaihtoehtoisesti räätälöidysti tuotettuna.

Sinut tervetulleeksi Valokylään toivottaen,

Tilan emäntä Anja Pulska & muu tallin väki

Humutin VRL-14618


Ajankohtaista

12.08.2024
Tallin nurkista on taas pyyhitty pahimpia pölyjä ja kesän aikana laumassa on tapahtunut muutoksia. Vanha on tehnyt tilaa uudelle, ja surun keskelle olemme saaneet uusia sieluja joukkoomme. Ravisukuinen Muussikko sekä koulutammat Hippu ja Tuiske ovat uusia linjoja. Tikki ja Milli pelastettiin molemmat teurastamolta ja elokuun alussa meille syntyi viimein Nokan varsa Mokka. Elokuun alkupuolella myös Tiskin esikoinen Riina pullahti pahnoille.

pikkukuva © luvat on, sivuston muu materiaali © Valokylän Talli, ellei toisin mainittu