Valokylän Valentin

virtuaalihevonen - VH20-018-0775

Kaunon Venlalla alkoi lähestyä mukavasti siitosaika, olihan suurella (ruokahalulla) koolla varustettu tamma kisansa aikalailla kisannut. Ja koska se oli aivan ihastuttavaa kaunolaissukua, halusin siitä ehdottomasti kotiin varsan (mielellään vaikka kaikki niistä, mutta yhdellä oli hyvä aloittaa). Orinkin mietin jo valmiiksi liisattuani erästä toista tammaa samaisen orin käyttöä ajatellen; pienkokoinen hopeahapsinen kaunolainen Käärmeöljy. Mikä sen parempaa, kuin lyödä kaksi suvultaan täydellistä kaunolaista yhteen!
Venlan kantoaikana ehdin sille kertoa jo vaatimuksiani varsan suhteen; tammanhan ehdottomasti jatkoa ajatellen halusin, mielellään hopeaa kantavan, ja vieläpä pienkokoisen, mutta yliajalle venytetyn tiineyden kasvattaessa kaunolaisen ruunikkoni jo ennestään tuhtia vatsanympärystä uusiin sfääreihin meillä jo tultiin siihen tulokseen, että varmasti tulisi iso ori. Ei mikään veisi muuten niin kauan (ja niin paljon tilaa). Ja orihan sieltä tuli, hirveän tumma ruunikko ja vieläpä ihan törkeän kokoinen, mutta minä olin jo nappisilmiä tuijoteltuani antanut anteeksi kaikki selvästi kuuroille korville ladellut vaateet.  

Valentinin kohdalla luotettiin vahvasti emän tappotylsän tasaiseen, ystävälliseen luonteeseen, ja meidän onneksi tämä ruletti myös voitettiin; isästään tämä ei perinyt sitten mitään muuta, kuin ne tarmokkaat askeleet. Sen sijaan Valentinista tuli varsinainen mammanpoika, monin eri tavoin tulkittuna, sillä se on varsinaisen hiljainen ja ujo nulikka, joka tyytyy helliin puhinoihin. Ei siis ihme, että myös itse omistajansa meni ja lässytti tämänkin orin piloille ja hemmotteli siitä tähtisilmäisen ylimitoitetun sylihevosen.

Valentin on siis luonteeltaan varsin ujo orastavan ystävyyden alkumetreillä, mutta lämpenee kyllä nopeasti uusillekin kasvoille, kunhan orin kanssa toimii rauhallisesti ja kiireettä. Sen jälkeen voikin olla varma, että tältä ruunikolta saa vaan ihastuneita ja helliä hörähdyksiä tervehdykseksi joka käänteessä. Orin voikin päätellä olevan varsin kiltti sielu näin yleisesti, helppohoitoinen ja periaatteessa ihan tätiturvallikseksi testattu tapaus, jota ei rassaa juuri mikään tehtävä puunaus tai kiillotus. Ylimääräisiä venkoiluja varustellessa tai talutellessa ei Valentin ole koskaan edes ajatellut, vaan heti alunpitäen tätä isokokoista mammanpoikaa on voinut pukea ja juoksuttaa ties mihin. Ainoastaan traileria ja kuljetusautoja ei ruunikko erityisen lämpimästi muistele, mutta mikäli seuraa on tarjolla matkan ajaksi, ei ori ole siitäkään ruvennut inttämään sen enempää kuin muutaman sivuaskeleen verran.

Ratsuna Valentin on luonnollisesti oikea unelma, mitä tulee siihen kuuluisaan yhteistyöhön. Motivoitunut, miellyttämisenhaluinen, kestävä. Joskus vähän liiankin kiirehtiessään kesken edellisen tehtävän jo kohti seuraavaa, mutta kevyt toppuuttelu ja ratsastajan selkeät ohjeistukset keskittyä yhteen asiaan kerrallaan riittävät mainiosti tämän orin kanssa.
Suuresta koostaan huolimatta (ja ratsastajansa toivuttua korkeanpaikankammosta) on Valentin suorastaan erinomainen kouluratsu. Ei niin ihmekään, onhan se sillä ihan verissä, mutta silti, kyllä tämä pesee äkkiä jo hyväksi ajatellun sileällä kääntäjän. Ruunikossa on semmoista liikettä, että ihan puoliverinen kalpenee rinnalla, ja mikäli orin on saanut hyvin verryteltyä tasapainoon, on tässä myös semmoista harmoniaa, jota voisi suorastaan tasoiseltaan kouluhevoselta jo vaatia. Jousto, askelmitta ja irtonaisuus on kohdillaan, Valentin ei pelkää käyttää molempia päitään ja ori liikkuu hyvin vähäeleisillä avuilla.
Esteet eivät ole ehkä Valentinin omin ala, mutta kyllä sen kanssa ollaan huimaan ysikymppiin päästy, ja vielä niin komeasti, että kehtaa tätä kilpailuttaakin. Raajakas ja lyhytrunkoinen ruunikko hyppää hyvin puhtaasti, ja mielellään, kunhan ratsastaja uskaltaa kannustaa sitä alussa ja jättää pettymykset taakseen keskittyen tulevaan. Vauhti tahi innokkuus eivät puutu, lähinnä ongelmaksi voivat muodostua tiukat estevälit sekä sarjat varsinkin isommalla laukalla edetessä, mutta kaikki on varmasti säädeltävissä vielä ajan kanssa.
Valentin viihtyy varsin luontevasti myös maastossa, ja meillä nollataankin mammanpoikaa vähän humputtelemalla polkuja pitkin aina ehtiessämme. Kuten sanottu, ruunikko oripoika on hyvinkin mukava ja yhteistyönhaluinen ratsu, ja tätejä varten turvalliseksi jo testattu, joten periaatteessa siihen voi luottaa yksinkin maastoillessa. Toki suosittelemme toista ratsukkoa aina messiin, ja Valentin on varsin sosiaalinen ja hyväksyväinen hevoskansalainen myös orien suhteen, ja porukalla maastoillessa ja hurvitellessa on ruunikollakin selvästi vähän mukavampaa. 

Sukutaulu

Valentin ei ole vielä tarjolla jalostukseen.

❈ 24.11.2020 syntynyt tammavarsa Valokylän Valkyyria ktk-kelp, emästä Kadon Kyrassieeri KTK-II SV-I

Kilpakalenteri

näyttelyt

00.00.0000 paikka / tuomari / sijoitus

Päiväkirja

00.00.0000 merkintä © kirjoittaja

tekstiä.

Valentinin kuvat © Tilli, kiitos!
Valentinin tekstit © omistaja, ellei toisin mainittu