Tuulikissankello

virtuaalihevonen - VH24-018-0177


ei vielä meriittejä

'Tuiske'


suomenpienhevostamma, 146cm korkea, kulomusta
syntynyt 05.05.2023, iältään 3-vuotias, ikääntyy satunaisesti
kasvattanut Tuuli Korhonen evm
omistaja Valokylän Talli VRL-14618

painoittunut kouluratsastukseen
kilpailee tasoilla Helppo A

❈ tavoitteena kv, krj, sla  


Tuulikissankellon ja Kelohirsihelmen myynti-ilmoitusta silmäiltyäni voitte vaan kuvitella, miten paukuttelin jo henkseleitä ja laskeskelin, mistä tontin kolkasta myyn ja montako neliötä. Nimien ohella toki viehätyin myös molempien sileän ratsulinjaisista suvuista nyt lähinnä niitä kilpaillessani, mutta eivät ne hirmuisen nimekkäitä hevosia kolmessa polvessa sisältäneet, tuikitavallisia rautiaita suomenhevosia satunaisine väripilkkuineen. Myyntitekstistäkin luin vain haluamani lupaukset reippaista ratsunaluista ja tuoreista terveystarkastuksista ennen puhelua Korhosen Tuulille. 

Rimppajalkainen Tuiskeeni on ollut taatusti siinä jonossa viimeisenä, jossa on jaettu puurokauhoin pään täytteeksi muutakin kuin pumpulia; sitä ei nimittäin voi valehtelematta kutsua lainkaan älylliseksi tai jaloksi eläimeksi, mutta sentään höttöaivoinen hevoseni on esimerkillisen hellyyttävä ja yritteliäs otus! Sillä on suuri pyrkimys miellyttää kanssaeläjiään, oli kyse sitten pihaton kirputuspirskeistä tai esteille erehtyneestä ratsastajasta, voi Tuiskeen luottaa pistävän itsensä likoon satakymmenenprosenttisesti.

Niin, Tuiske on se todellinen hevosystävä, joista aina puhutaan. Sitä saa laitella ja letitellä mielin määrin kyllästymiseen asti ihan kenen vaan toimesta, ja tamma vaan seisoo niillä sijoillaan, harjaämpärin tai lääkärin salkun sisältöä säännöllisesti tarkistellen. Laumassa se tyytyy oikein mielellään lapasen asemaansa, jossa ahneimmat ehtivät syömään senkin heinät ja parkkeeraavat itsensä Tuiskeen turvan alle kutinoidensa kera, ja Tuiskehan rapsuttaa hamaan loppuun asti, kunnes kaverin jouhia löytyy hampaidenväleistäkin.



Sukutaulu



isä
Porokylän Viima
prt 147cm sph



isänisä
Talvitepponen rt 148cm sph



isänemä
Porokylän Pihla vprt 148cm sph

isänisänisä Kuukepponen

isänisänemä Lumilintu

isänemänisä Poronsarvikas

isänemänemä Taigakuu



emä
Ruiskukka
klm 144cm sph



emänisä
Ruiskiekko prt 145cm sph



emänemä
Kihlajaiskukka m 149cm sh

emänisänisä Puurokaura

emänisänemä Viehkura

emänemänisä Naavaneulos

emänemänemä Häätanhu


Tuiske ei ole vielä tarjolla jalostukseen.

Porokylän Viima on oikea tätiratsun kulminoituma; näppärä, monikäyttöinen ja ennen kaikkea kiltti kuin mikä. Ajaa siis asiansa omistajansa puskapelinä! Sen arvosaavutukset voi laskea yhdellä sormella pienratsujen koulukisojen kolmossijana, loput ovat lähinnä tunnearvosidonnaisia ruusukkeita paikallistallien sileän C-tasolta. Näyttelymenestyskin on ollut parhaillaan rimaa hipoen kolmosta, ja omistaja välkkynä ihmisenä ei alkanut Viimaa kantakirjakelpoisaksi edes tekemään. On lyhyttä kippurajalkaa ja pitkää selkää, mutta käytössä eivät ole onneksi kumpikaan haitanneet. Viiman muutama varsa ovat lähinnä suvun säilyvyysmielessä tehtyjä, luomuna astuttuja, ja omistajansa mukaan niitä saa vielä jatkossakin; turha kilttiä oria on mennä ruunaamaan.
Isänisä Talvitepponen jäi nippanappa toivotusti pienmittoihin, joka takasi lopulta elinikäisen paikan kasvattajansa tallissa. Tepoksi kutsuttu tuikitavallisen rautias ori näyttelytettiin muutamalla kolmospalkinnolla ja kantakirjapalkinto jäi muutamaa pistettä vaille saamati, mutta todellinen Tepon arvo tehtiinkin koulu-uran aikana. Löytyy pienhevosten koulumestaruusvoittoja kahdelta vuodelta ja kolmelta muulta kakkossija, sekä lukuisia ruusukkeita sateenkaaren joka värissä. Kilttiä, vähän hönöä oria ehdittiin yhtenä kesänä käyttää luomuna viiden varsan verran. Ennen seuraavaa laidunkesää Teppo kuolikin tapaturmaisesti jalan murtumaan vain 15-vuotiaana.
Porokylän Pihla oli hurmaava vaaleahapsinen pientamma. Se syntyi ja kuoli kasvattajallaan siitoshevosen uran tehden, menehtyen viimeiseksi jääneen kuudennen varsansa jälkeen komplikaatioihin 19 vuoden iässä. Sen elämän aikana ei juuri ihmeellistä ehdittykään; sillä oli varsin lupaava suku kouluradoille, mutta ratsutusvaiheessa tehty luumuutos kierossa vasemmassa etusessa pisti kilpahaaveet jäihin. Rakenteen puolesta siitä ei ollut kantakirjatammaksi, sillä pitkäselkäistä, lyhytkaulaista ja solmupolvista tammaa sätittiin tarpeeksi jo varsanäyttelyissä. Kevyttä käyttöä Pihlalle kuitenkin löytyi, ja kissanristiäisten talutusratsastuksiin tamma oli aina varma veto; kiltti ja lauhkea hevonen, joka kiersi kuuliaisesti vaikka sata kertaa saman ringin.

Ruiskukka on oikein kulahtaneen musta pienhevonen, jonka nykyarki on kaikin puolin tasaisen tylsää. Korhosen Tuuli osti sen varsana, ratsukoulutti ja kilpailutti kymmenisen vuotta sileällä kunnes kaappi pullisteli ruusukkeista ja oli aika siirtyä mammalaitumille. Sitä ennen Tuuli ehti esittää Kukan kantakirjaankin kolmospalkinnolle! Kukan varsat ovat perineet kulahtaneen värin lisäksi emältään varsin nukkavieruisen olemuksen sekä kiltin, pöntön luonteen, ja neljättä varsaa odotellaan syntyväksi  enskesänä.
Ruiskiekko taitaa olla ainut tunnetumpi nimi Tuiskeen suvussa. Perinteisen punainen, melko muhkea ja syntisen lyhytkaulainen ori oli omistajansa ylpeys, ja sen mukaan sitä tuotiinkin esille. Kantakirjattu, näyttelytetty vanhoille päivilleen asti ja kouluradoille ammattivalmennettu ori napsi palkintoja ja harvoin tehtiin sen kanssa tyhjiä reissuja mihinkään. Näiden ja rehellisen, kiltin luonteen yhdistelmällä oli myös vientiä siitosmarkkinoilla ja Rukkaa annettiinkin avomielin vaikka minkälaisiin yhdistelmiin, ja sillä on pienoriksi huikeasti 52 jälkeläistä, joista suurin osa teki ja tekee omistajiaan onnellisiksi puskaratsuina. Punainen ori lopetettiin lopulta 26 -vuotiaana hampaiden puhkikulumiseen.
Hempeästi nimetty Kihlajaiskukka muistetaan varmasti parhaiten näyttelykehistä, sillä se oli welshkasvattajan suomenhevosvalloitus. Valitettavasti tämän Kukan näyttelyura ponipippaloiden pienluokissa päättyi jyrkästi sentin ylikasvuun kuudennen kesän kynnyksellä, jonka jälkeen se kävi avaamassa uraa sileällä paikallisissa pikkukisoissa melko keskinkertaisesti pärjäten. Siitä se jäikin oloneuvokseksi useammaksi vuodeksi, kunnes omistajansa ihastui hyvin markkinoituun Ruiskiekkoon ja käytti Kukan lemmenlomalla. Sen ainokaiseksi jäänyt tammavarsa ja vaikea varsominen ei vakuuttanut kuitenkaan ponikasvattajaa jalostuspotentiaalista, ja 18-vuotias Kukka jäi viettämään eläkepäiviä aina ähkyä seuranneeseen kuolemaansa viisi vuotta myöhemmin.


Kilpakalenteri


näyttelyt

00.00.0000 paikka / tuomari / palkinto

kouluratsastus

00.00.0000 kutsu / taso / sija
00.00.0000 kutsu / taso / sija
00.00.0000 kutsu / taso / sija 


Päiväkirja

00.00.0000 merkintä © kirjoittaja

tekstiä.


Tuiskeen kuvat © scirlin, kiitos!
Tuiskeen tekstit © omistaja, ellei toisin mainittu