Kaislarannan Sorensia
virtuaalihevonen - VH18-018-0390
kantakirjakelpoinen
'Simppu'
Talvi oli muuttunut pikkuhiljaa kevääksi myös meidän mannuilla, ja hiirenkorvien uskaliaasti puskiessa minä olin jälleen hullaantunut shoppailemaan jo kulmistaan pursuavaan talliin lisää täytettä. Tällä kertaa olin ahneesti käynyt kiinni Kaislarannan tallin jämäpaloihin tilan lopettaessa toimintaansa, ja jälleen kerran punarautiaan tamman, Suruviestin (josta kotona olikin jo Suruton), aikuinen varsa, Sorensia nousi sieltä erityisesti edukseen. Ratsukoulutettu, pienkokoinen ruunikko, kasvattajan mukaan hieman hölmön mutta varsin kiltin luonteen omaava hevonen. Kaikin puolin juuri sellainen hevonen, jonka näin meidän tallissa.
Simppu ei ole ehkä kaimaansa hirmuisasti kaunihimpi, mutta kehtaan väittää, että homssuisen pottatukkansa alta suurine tummine silmineen tuijottava tamma on suloisempi ilmestys siihen törmätessä. Virkeäilmeinen, utelias Simppu nimittäin sen osaa, tapittamisen ja söpöstelyn, heti ensitapaamisesta alkaen sen nuuskutellessa syvään tuttavansa vaatteita ja hamuillessa taskuja unohtuneiden pastillien varalta.
Simppu on se, joka seuraa tallin elämää herkeämättä karsinansa syövereistä. Se ei haluaisi jäädä paitsi mistään! Tamma onkin varmasti yksi seurallisimmista hevosistamme, sillä sen pää ilmestyy ensimmäisenä tervehtimään kulkijaa niin sisällä että ulkona. Siitä olikin tulla aikamoinen ongelma, kun Simppua aluksi tarhattiin kylätien läheisyydessä, ja tämä notkui päivät pitkät aidan vierustalla ohikulkijoita tapitellen. Ohikulkijoita, jotka alkoivat ohikulkiessaan syöttää tammalle leivän silloin, toisen tällöin, ja pian meillä oli varsin pullea Simppu. Ongelma ratkaistiin siirtämällä pyöreä poni vähän lähemmäs tallia, johon se on varmasti tämmöisenä pienenä, simppelinä ja kilttinä hevosena ihan yhtä tyytyväinen, tapahtuuhan kotipihallakin kaikkea mielenkiintoista.
Simpun ystävällisyys ja yleinen hyväntuulisuus tekee siitä varsin helpon hevosen. Se on varsin turvallinen antaa kenen tahansa kätösiin laiteltavaksi, ja tämä on yhtä tyytyväinen niin polvenkorkeudesta suoritettuun sukimiseen kuin leipiintyneen tallityöntekijän talikointiin. Uteliaisuudestaan johtuen Simppua tietenkin suositellaan hoidettavaksi sidottuna, ettei kaikesta kiinnostunut tamma lähde vaeltelemaan pitkin tallikäytäviä tai romua läpi harjapakkia tai lantakottareita, mutta oikeastaan muuta sen kanssa ei tarvi murehtiakaan.
Simppu on taatusti henkilökohtaisia suosikkejani viedä hölkkälenkille talutellen, sillä tämmöinen reipas, menosuunnasta kiinnostunut pieni hevonen on ihan parhaasta päästä sellaiseen helppoon hömpöttelyyn. Toki se saattaa ihan kotipihallakin harhailla sivuaskeleen nähdessään omasta mielestään jotain vähän tarkemman nuuskuttelun arvoista, mutta ei mitään sellaisia äkkiliikkeitä tai vetoja, joita ei maiskautuksella saa korjattua.
Simppu on ratsastaessa ihan yhtä helppo ohjattava. Siinä on paljon mukavia ratsuominaisuuksia; eteenpäinpyrkimystä, nöyryyttä, reippautta, ja se on todella anteeksiantavainen virheillekin. Tämän kanssa ratsastaminen onkin aina, tavoitteesta huolimatta, oikeaa hyvän mielen toimintaa, ja tämän kyydistä on monella ensikertalaisella pelkkää hyvää sanottavaa, vaikka kokeneempi tunnustaakin, että aikamoinen jyrä edetessään.
Niin, kaikessa ihanuudessaan Simpulla on kyllä parannettavaa, mitä tulee sen hienoihin, matalavoittoisiin askeleisiin ja tasapaksuun tallustamiseen. Mitään hirveän lennokasta Simpulta ei siis voi odottaa kouluratsastuksen parissa, vaikka joskus oikein kunnon treenillä tästäkin saa ehkä irti pari senttiä enemmän maavaraa, muttei sitä voi hyvänä päivänäkään kutsua erityisen hienoksi liikkujaksi. Ratsastaja saakin monesti etsiä pitkään hyvää tasapainoa korkean takapään mennessä menojaan ja etupään tökätessä hieman mittaa kaipamaan jättäen, mutta kyllä tällä nyt pari Helpon B:n rataa suorittaa vaikka silmät ummessa ja vähän keinahdellen.
Jos kouluratsastus ei vakuuttanut Simpusta, niin esteillä asian voi korjata. Simppu on oikein nätti peli hyppyhommiin, eikä siinä ehdi kritisoimaan askelkorkeutta tai mitään muutakaan sileällä käännettävää, vaan siinä voi vaan päästellä askelia laskien esteiden välejä ja luottaa siihen, että Simppu hyppää. Yksi varmoista hyppääjistämme, tämä poni, oli kulma, vauhti tai este mikä tahansa. Tyylistä voi aina taatusti mennä viilaamaan ja toisinaan etu- ja takapää saattaa luiskahtaa vähän eri rytmiin, mutta laukanvaihdoilla sekin korjaantuu ja Simppu jatkaa tasatahtista kiitoaan.
Kuten aiemmin tuumasin, Simppu on semmoinen hevonen, jota vie ihan mielellään maastoon, maasta- että selästä käsin. Se on hyvin menosuunnastaan kiinnostunut ja etenemään orientoitunut poni, eikä se oikeastaan säiky mitään yllättäviä rapinoita tai kahinoita, suhtautuu enemmän uteliaisuudellaan asioihin ja menisi mielellään tutkimaan lähemmin sitä pusikkoa, joka sattuikin heilahtamaan.
Kuten voi kuvitella, Simppu ei paljon matkustamista tai tilanteita vierasta; päinvastoin, tämä oikein imee hulinaa itseensä ja seuraa erityisen tarkalla silmällä ihan kaikkea ympärillä tapahtuvaa. Traileria tämä ei koskaan varmaan ole pelännytkään, koppi mikä koppi, kisapaikoilla lämmittelyt menee samalla tasapaksulla askelluksella kuin kotonakin treenatut kuviot ja ohikulkevan lapsen hattarasta se saattaa lipaista osinkonsa, mokoma, mutta ihan sama Simppu se on, kesät ja talvet, kodit ja kisat.
Sukutaulu
isä
Juvankan Atresia
tprn 139cm sph
isänisä Lehtovaaran Akros tprt 137cm sph
isänemä Juvankan Ennustaja prn 147cm sph
isänisänisä Uhkapeluri
isänisänemä Kätketty Kukka
isänemänisä Kojon Hurmos
isänemänemä Enneuni
emä
Suruviesti
prt 153cm sh
emänisä Viestipoika evm sh
emänemä Suruliini evm sh
emänisänisä Viipuri
emänisänemä Rakkausviesti
emänemänisä Saivartelija
emänemänemä Luruliini
Simppu ei ole vielä tarjolla jalostukseen.
kouluratsastus
Sorensia on kilpaillut porrastetuissa luokissa tasolle 3, ominaisuuspistein 1298.94.
Päiväkirja
00.00.0000 merkintä © kirjoittaja
tekstiä.
Simpun kuvat © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan, kiitos!
Simpun tekstit © omistaja, ellei toisin mainittu