Nupun Pätkis

virtuaalihevonen - VH22-018-0626


KTK-II

'Pätkis, Pätkä'


suomenhevosori, 160cm korkea, tummanpunarautias
syntynyt 11.04.2022, iältään 14-vuotias, ikääntyy satunaisesti
kasvattanut Nuppulanharjun Tila FI
omistaja Valokylän Talli VRL-14618

painoittunut kouluratsastukseen
kilpailee tasolla Vaativa B

❈ II - palkinto suomenhevosten kantakirjassa syyskuussa 2022
❈ tavoitteena laatuarvostelut sla, krj 


Nuppulanharjun Tila ja Nupun kasvatit olivat tuttuja taatusti kaikille vähänkään pidempään suomenhevosten parissa pyörineille, kuten minullekin, vaikka tuoreemman polven kasvattajiin lukeudunkin. Olin heidän hevosiinsa törmännyt omieni kautta sukujen johdatellessa tilalle. Tila oli kuitenkin nyt muutaman viimeisimmistä vuosista mitä ilmeisimmin toiminut hyvin hiljaisesti, ja nuorimmatkin nuppulaisista alkoivat kuulopuheiden mukaan siirtyä taivaslaitumille. Nuppulaharju kuitenkin eli siis omalla tavallaan edelleen, monen hienon hevosen sukutaulussa.
Sitten keväällä 2022 Nuppulanharju ravisteli kertyneet pölyt niskoistaan. Tutun palstan etusivulla komeili Nuppulanharjun kasvattimyynti, ja voi kuulkaas, se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Sukat oikein pyörivät jaloissa, kun luin varsoista lisää. Erityisesti ihastuin Nupun Pätkikseen, jo varsana varsin suurikokoiseen orivarsaan, joka kuvissaan komeili oikein ilkeän tulipunaisena. Suvultaankin se oli varsin viehättävä; kirjaimellisesti, ja isän puolelta tuli tuttua Fiktiota. Eipä siinä sitten mitään muuta kuin puhelinta käteen ja ostohousut jalkaan, ja virkistynyttä Nuppulanharjua kohti.

"Ilkeän tulipunaisena". Omia sanomiani lainaten, harkiten väittäisin tämän olevan hyvinkin todenmukainen ensivaikutelma. Älkää ymmärtäkö väärin; arkena ei-pätkä Pätkä on ihan mukiinmenevä ja toimivakin otus, mutta missä tahansa muussa tilanteessa, ja aina silloin tällöin sille tuulelle sattuessaan, tässä on ihan hirveästi isäänsä, eritoten siinä fyysisessä olemisessa. Se ei pelkää yhtään käyttää kroppaansa tilanteissa, joissa se haluaa oman päänsä läpi, oli se sitten harvoin osoitettua hellyyttä tai trailerin rampilla pystyynnousemista. Varsinkin nuorena orinkloppina tässä oli paljon enemmän sitä rajojen kokeilua ja jyräämiseen taipuvaisuutta, mutta onneksi rajat ovat olleet Pätkiksen kanssa pelkkää rakkautta, ja yhteiseloon on siis löydetty yhteinen sävel ilman, että potentiaalista jalostusoria olisi tarvinut kuohia.

Pätkis on tätä nykyä siis ihan hoidettavissa; se ei enää juuri harrasta älyttömyyksiä, kuten pesukarsinassa riehumista, mutta tuskinpa tämän mainetta ihan puhtaaksi koskaan tulee saamaan, hevosen kylläkin. Pätkistä eivät kaikki uskallakaan käsitellä, ei sillä, että sitä ihan kaikkien käsiin annetaankaan, sillä edelleen mielipiteitään varsinkin hampain osoittava Pätkä vaatii varsin kovanahkaisen ja -suisen käsittelijän, joka ei pelkää komentaa samalla mitalla takaisin tyhmyyksistä. Samalla kuitenkin on osattava sitten antaa köyttä ja tilaa orille, ja vaan oltava sinut sen kanssa, ettei tämä tule koskaan olemaan mikään mukava hevosystävä. Enemmän businesstuttu, jonka kanssa hoidetaan asiat tehokkaasti, että päivän päätteeksi voi lähteä omia polkujaan sen suurempia kaipaamaan jäämättä.

Pätkiksen hyvät piirteet löytyvät monesti vasta selästä käsin, jonka takia sille on ehkä annettu vähän turhaakin anteeksi sen yleisluonnetta. Toki, edelleenkin Pätkis vaatii sen sanavalmiin, jämäkän kaverin sinne satulaan, jotta ori ei kulje ihan minne sen mieli tekeekään, joten kunhan se on kunnossa, ei voi kuin sanoa, että tässä on hevonen jolla on kaikki palikat kohdillaan. Upeat askeleet ja halu käyttää päätä ajavat Pätkistä eteenpäin ihan itsekseen. Ratsastajan rooliksi jääkin lähinnä kertoa, mitä seuraavaksi.
Pätkis on hyvinkin pitkälti pelkkä kouluhevonen, esteratojen (turvallinen) valloittaminen on jätetty meillä muiden hommiksi, joten keskitytään siihen sileään puoleen. Pätkä tosiaan omaa varsin näyttävät liikkeet; tilaa on joka suuntaan paljon, ja niihin joutuukin monesti totuttelemaan ensimmäisillä ratsastuskerroilla. Niihin tottuessa voi kuitenkin väittää, että ne ovat äärimmäisen mukavat istua mukana! Liikkeessä ainoastaan semmoinen silmällä pidettävä juttu on takapään aktivointi, jotta ori liikkuu tasapanoisemmin ja takaosa tulee mukana.
Hienojen liikkeiden ohella Pätkistä on kehuttava sen herkkyydestä apuihin, ja pelkällä istunnalla saa viestittyä jo aika paljon. Toki liialliseenkin herkkyyteen taipuvainen Pätkis ärsyyntyy nopeasti turhaan sahaamiseen, mutta pääasiassa se on yllättävän anteeksiantavainen asian suhteen sen luonteen huomioon ottaen. Näin muutenkin Pätkis on paljon mukavampi selästä, ei edelleenkään mielestäni nöyrä, mutta paljon vastaanottavaisempi yhteistä tekemistä ajatellen.


Sukutaulu



isä
Haltiasalon Prefekti
KTK-II KV-I



isänisä
Vaapukan Maaherra KTK-III SV-II



isänemä
Fiktion Eini KTK-III

isänisänisä VIR MVA Ch Vaapukan Miska KTK-I SLA-II YLA2 KRJ-I
isänisänemä Mörön Vekseliina

isänemänisä Fiktion Rytmi KTK-II

isänemänemä Haavelaakson Eevi KTK-III KRJ-I SV-I


emänisä
Viehättävän Savusumu (k) VSN Nat Ch KTK-II KRJ-I SV-I jälk. C


emänemä
Viehättävän Helmi KTK-III SV-I

emänisänisä VIR MVA Ch Metsäkartanon Harme KTK-II YLA2 SV-I
emänisänemä VIR MVA Ch Fiktion Pipa KTK-II SLA-II YLA1 KRJ-II
emänemänisä VIR MVA Ch Eväs-Erkki HUI CH-M KTK-II YLA2 KRJ-I
emänemänemä Ch Lempi UNI KTK-II


Pätkis ei ole tarjolla jalostukseen.
❈ 14.08.2024 syntynyt tammavarsa Valokylän Tofferina ktk-kelp, emästä Haltiasalon Kinuski KTK-III KV-II


Kilpakalenteri


näyttelyt

00.00.0000 paikka + muut tiedot

kouluratsastus
29 sijoitusta, 3 voittoja

30.09.2022 kutsu / Vaativa B / 04/30
01.10.2022 kutsu / Vaativa B / 05/30
05.10.2022 kutsu / Vaativa B / 04/30
14.10.2022 kutsu / Vaativa B / 04/30
20.10.2022 kutsu / Vaativa B / 05/30
20.10.2022 kutsu / Vaativa B / 04/30
23.10.2022 kutsu / Vaativa B / 03/30
27.10.2022 kutsu / Vaativa B / 02/30
28.10.2022 kutsu / Vaativa B / 05/30
30.10.2022 kutsu / Vaativa B / 01/42
30.10.2022 kutsu / Vaativa B / 04/43
02.11.2022 kutsu / Vaativa B / 03/42
06.11.2022 kutsu / Vaativa B / 04/42
10.04.2024 kutsu / Vaativa B / 06/39
13.04.2024 kutsu / Vaativa B / 02/39
14.04.2024 kutsu / Vaativa B / 05/39
15.04.2024 kutsu / Vaativa B / 02/39
16.04.2024 kutsu / Vaativa B / 02/39
18.04.2024 kutsu / Vaativa B / 05/39
24.04.2024 kutsu / Vaativa B / 01/39
25.04.2024 kutsu / Vaativa B / 02/39
02.05.2024 kutsu / Vaativa B / 01/50
09.05.2024 kutsu / Vaativa B / 06/50
18.05.2024 kutsu / Vaativa B / 03/50
18.05.2024 kutsu / Vaativa B / 02/50
20.05.2024 kutsu / Vaativa B / 03/50
21.05.2024 kutsu / Vaativa B / 04/50
25.05.2024 kutsu / Vaativa B / 02/50
27.05.2024 kutsu / Vaativa B / 07/50


Päiväkirja

11.04.2022 päiväkirjamerkintä © kasvattaja

Nupun Pätkis on emänsä Helmisumun ensimmäinen varsa. Tulenpunainen orivarsa syntyi kauniina huhtikuisena päivänä, ja kaikki sujui hienosti. Ensikertalainen emä sai tutustua varsaansa ensimmäisen yön ajan tilavassa yksittäispihatossa, ja seuraavana päivänä parivaljakko yhdistettiin jo muun lauman kanssa.

Pätkis vaikuttaa hyvin rohkealta ja itsevarmalta varsalta. Se on kevään kuudesta varsastamme suurikokoisin, ja on laumassa myös hyvin itsenäinen. Reipas orivarsa kulkee suurilla metsälaitumilla hyvinkin kaukana emästään, ja hakee paljon seuraa ikätovereistaan. Pätkis osaa nyt hieman yli kuukauden iässä jo kulkea taitavasti riimussa. Sen kanssa on harjoiteltu myös riimun pukemista omaehtoisesti niin sanotun starttinappulan avulla. Varsa on jo ollut myös metsätöissä mukana Helvi-emän kyljessä, ja nämä retket tuntuvatkin olevan Pätkikselle hyvin mieluista puuhaa.

12.08.2024 päiväkirjamerkintä © omistaja

Pätkiksen tulipunainen karva suorastaan liekehti aamuauringon säteissä. Valppaat silmät seurasivat tarhantakaista metsänrajaa, jossa varmaankin liikkui joku metsäneläin; kenties yhtä punainen kettu, tai kesäkapinen rusakko.
Kolistelin tarkoituksella portilla, en niinkään orin huomion kiinnittämiseksi, vaan ilmoittaakseni tulostani. Pätkis näyttikin heilauttavan toista korvaansa suuntaani, mutta keskittyi silti hämärään ryteikköön, kunnes kai totesi liikkujan harmittomaksi ja lähti lihakset värähdellen luokseni. Aikamiehen iällä Pätkiskin oli oppinut tulemaan vastaan, joskin ei ihan aina. Se oli silti omapäinen oma itsensä, itsenäinen ja kiiltäväkarvainen, tulipunainen ori, joka koki välillä parhaakseen patsastella paikoillaan.

Pätkiksen pitkä askel halkoi uran myötäisesti. Hain pitkästä aikaa sen kapeassa selässä sopivalta tuntuvaa istuntaa, yritin päästä mukaan sen kiireiseen käyntiin. Ori tuntui ratkeavan energiasta. Aamun pikkulinnut säestivät viereisissä lehtipuissa tahtia.
"Shh, hidastahan vähän", ohjeistin sanallisesti punaista hevosta, epämukavasti edelleen ryhtiä etsien. Pätkis ei tykännyt moisesta keikkumisesta, ja osoitti tympääntymistään ilmeillen. Juhana oli ratsastanut nuppulaista pitkän tovin, ja sen kyllä huomasi; Pätkiksestä oli hioutunut äänekkäälle ja itsevarmalle nuorelle miehelle sopiva ratsu. Joka kavionisku kentän kosteaan hiekkaan kaivoi aggressiivisesti pintaa syvemmälle. Kieltämättä ajatuksissani vilisivät hetken kauhukuvat korskeasta orista viemässä meikämuoria kuin märkää rättiä, mutta moisia arkailuja ei missään nimessä saisi päästää niskan päälle tai saattaa Pätkiksen tietoon.
Kierros kierrokselta punainen orini alkoi rentoutua. Se vaati perusteellista urankiertoa, rentoa istuntaa ja paljon pidättelyitä mutta vapaata käyntiä, että viimein oltiin valmiita. Sopivassa kulmassa ajattelin ravia, ja sen Pätkis nosti jo ennen varsinaista ohjeistusta. Siitä oli tullut ihan hirveän herkkä istunnalle ja pohkeelle Juhanan käsissä, eikä tarvinut kuin vähän nitkauttaa, niin johan mentiin. Kieltämättä minä jäin hieman takeltelemaan orin vaihtaessa vaihdetta, ja tavailin hetken taas sopivaan väliin rytmiä. Loksahti se lopulta paikalleen, ja temmokas, esittävä askel nieli pitkää sivua. Kypärän alla hiuspohja alkoi hikoilla lämpenevässä loppukesän päivässä, ja jyskytimme kenttää läpi. Vilunväreet kulkivat koko kroppaa pitkin, kun hieno, jopa pelottava ori suoritti. Siinä oli jotenkin niin paljon voimaa takana aina.
Pari volttia ja pohkeenväistöä myöhemmin uskalsin viimein antaa laukka-avut, ja jälleen Pätkis lähti kuin ajatuksesta. Laukka oli vielä hillittyä, kaunista, mutta orin elekieli viestitti, ettei hallitsemattomaan vauhtiin ollut paljon matkaa. Olo oli todellisesti kuin ruutitynnyrin päällä, ja pienikin kipinä sytyttäisi isossa hevosessa kytevän räjähdyksen. Hengitin hieman hätäisesti, keskittyen täysin äänettömään istuntaan korvannipukoista varpaisiin asti. Kuohuva, koriseva Pätkis vaahtosi, ja näytti varmasti suoranaisen ilkeältä siinä, missä sitä pystyi myös ihastelemaan. Parin onnistuneen laukanvaihdon jälkeen totesin, etten enää pystyisi tähän, ja hiljensin onnistuneesti orin ravin kautta käyntiin. Nyt se oli rentoa, Pätkis ravisteli muutaman kerran päätään. Harjan alla se hikoili lavat väristen, ja rapsutin hansikkailla sen kaulaa. Virkeästi se reagoi ohikulkevan tamman läsnäoloon höristäen korviaan ja seuraten katseellaan, mutta jatkoi onneksi loppukäyntejä kanssani ilman sen suurempaa hulabaloota.


Pätkiksen pää- & rakennekuvat © Narien Vapaat ja liikekuvat © VRL-11983, kiitos!
Pätkiksen tekstit © omistaja, ellei toisin mainittu