Kuuran Fanipala
virtuaalihevonen - VH24-018-0186
kantakirjakelpoinen EV-II
'Fanni'
❈ tavoitteena kantakirjaus, kantakirjakelpoinen
❈ II -palkinto estevarsojen laatuarvostelussa huhtikuussa 2024
❈ tavoitteena laatuarvostelut sv, sla, erj (sv 01/25)
Kyllähän Kuuran Suomenratsut oli myös meikämandoliinille tuttu nimi; aina silloin tällöin törmäsin kuuralaisiin valmennusreissuillani, ja toisinaan eksyin selailemaan myös itse tallin omia jalostushevosia, kun mietin yhdistelmiäni. Kotiin asti en kuitenkaan yhtään Kuuran kasvattia ollut vielä saanut hankittua. Sen onneksi sain korjata keväällä 2024, kun Kuurasta laitettiin useampi yhdistelmä maailmalle, ja minä fanitin heti Fanipala-nimistä tummaa rautiasta. Se oli hyvin pitkälti puhtaasti estesukuinen, joten meikäläisen olemattomaan estelaumaan erinomainen lisäys, ja lisäksi sen suvusta löytyi tuplana nyt jo edesmennyt AT Hulihevinä; se oli yksi ensimmäisiä välityshevosiani, ja aivan priima tamma, jos siis minun ja omistajansa sanaan oli luottamista, ainakin niissä kultaisimmissa muistoissamme. Kaikin puolin Fanipala oli siis mielessäni oikein lupaava yksilö, joten pirauttelin sen pidemmittä miettimättä Kuuraan.
Aina sanotaan, että kiittämättömyys on maailman palkka, mutta kyllä sitä on kummallisesti kiitollinen varsa-ajan Fannille, että karsinasta selvisi päivän päätteeksi ulos hengissä!
No ehi suinkaan; vaikka Fanni-varsalla olikin ihan suorasanaisen hirveitä opittuja käytösmalleja emätamma-Pirtulta, isänsä aavistuksen ihmisläheisempi luonne lopulta puski esiin vieroitus- ja aikuisiän hajuraon kasvaessa. Varsan suuret itseluulot laumapaikastaan puolestaan karisteltiin parin iäkkäämmän muorihevosen toimesta, ja vaikka Fanni on edelleen pomotteluun taipuvainen tarhakaveri, saa se silti viettää laumaeläimelle tyypillistä elämää muutaman muun tamman kimpassa. Nykyään myös erehtyisin välillä jo luulemaan, että tamma suoranaisesti nauttisi hetkittäin harjoilla rapsuttelusta tai pesusienen karkealla puolella kurapanssarin jynssäilystä, mutta yleensä ne jäävät juurikin hetkiksi; pian Fanni jo ravistelee ketjuja tai kuoputtelee karsinan pehmikeheiniä touhun jouduttamiseksi. Luonnollisesti meidän kengittäjä ei ole ihan hirveän hyvää pataa raudikon kanssa, sillä paikoillaan seisoskelu koivet ilmassa ei oikein kuulu Fannin käsitykseen hyvästä ajanvietosta, ja se homma muistuttaakin suurimmilta osin steppitanssiharjoitusta. Muuten kaikki eläin- ja hammaslääkärit ovat ihan yks lysti Fannille, kunhan tässäkään ei jää liioiksi lääppimään, tietenkin rauhoitteilla saa tarvittaessa lisättyä kärsivällisyyttä.
Fannihan ei mikään ensikosketus satulaan ole, vaan jo edistyneemmän ratsastajan rallipeli. Siinä on emänsä kaltaista juntturaisuutta ja isältään tämä peri levottomat jalat. Nuorena tämä veikin vähän kaikkia kuin märkää rättiä sileällä että estekalustolla ja pari keskeytynyttä maastolenkkiäkin, mutta oikealla valmentajalla ja parin kovistelevan ratsastajan työllä tamma saatiin ruotuun. En edelleenkään jaa tätä oikeastaan kenellekään muulle liikutettavaksi, sillä kahden tutun kanssa homma toimii ilman ylimääräisiä jännityksiä eikä rahapussikaan kestä maksaa monelle vaarallisen työn lisää. Maastoon tällä ei kuitenkaan uskalla kukaan selästä käsin, ja siitä olen itse ottanut kopin viemällä tätä käsihevosena kärryjen tai reen matkassa.
Ratsastajiensa mukaan Fanni onkin alusta asti vähän liian reipas ja oikein kärkkyy paikkoja lähteä lapasesta, mutta harhautettavissa erilaisiin tehtäviin. Mitään suoraa uraa raudikon kanssa ei kannata talsia, vaan heitellä ihan reilusti volttia ja ympyrää ja vaihtoja sinne sekaan, että mielenkiinto ja keskittyminen pysyy kiinni asiassa. Jo sellaisessa kymmenminuuttisessa tästä saa karisteltua turhat kengurubensat ja luulot ulos, jonka jälkeen on huomattavasti mukavampaa siirtyä seuraavaan vaiheeseen.
Esteillehän tämän veri vetää, ja sileällä on opeteltu vaan niitä perusjuttuja, joita jokaisen hevosen tulee osata. Radalla tästä vasta saakin ne parhaat palkinnot; homma kiinnostaa, ja jos jokin on hyvä, niin ei Fanni ole erityisemmin nirso kalustosta tai lähestymisistä. Vauhtiahan tämä polkee vähän lisää joka esteen välissä, mutta meno on yllättävän hillittyä hevosen huomioonottaen. Harvemmin tämän kanssa kolistellaan, ja tällä on vähän omaakin tajua ponnistuspaikoista ja askelmääristä. Ihan ei kuitenkaan kannata tuudittautua Fannin itsenäiseen suoriutumiseen, vaan kyllä siellä satulassa saa töissä olla.
Kyllä Fannin kanssa on päätetty jättää isot kisat ja hulinat niille, jotka vieraissa paikoissa osaavat käyttäytyä hevosiksi, tämä kun ei tältä meinaa luonnistua aina kotioloissakaan. Koti- ja lähitallien kisat saavat riittää meidän tarpeisiin ja en minä mitään suomenhevosten estemestaria halunnutkaan. Kopissa mekastus ja vieraille hevosille äreilyt ovat minulle ihan tarpeeksi suuri syy pitäytyä pääosin tutussa rutiinissa ja Lapin leppoisassa maisemassa.
Sukutaulu
isä
Kuuran Matruusi
SLA-II SV-III EV-I
isänisä Kuuran Marsalkka SLA-II ERJ-I SV-I EV-I
isänemä Kaihon Vienovaino SLA-I ERJ-I SV-I EV-I
isänisänisä Matkalaukkulapsi SLA-I ERJ-I
isänisänemä AT Hulihevinä SLA-II ERJ-I
isänemänisä Haudankalpea KTK-III YLA1 KRJ-I ERJ-I KERJ-I
isänemänemä Ch Meripihkaroihu KTK-II SLA-I KRJ-II ERJ-I KERJ-I
emä
Kuuran Flirttipiru
SLA-I ERJ-I SV-I EV-I
emänisä Kuuran Flipperi SLA-I ERJ-I SV-II EV-I
emänemä Kuuran Harmonia SLA-I ERJ-I SV-II EV-I
emänisänisä Hämypellon Feenix
emänisänemä Voiton Kultakutri SLA-I ERJ-I
emänemänisä Verantatonttu SLA-I ERJ-I
emänemänemä AT Hulihevinä SLA-II ERJ-I
Fanni ei ole vielä tarjolla jalostukseen.
esteratsastus
00.00.0000 kutsu / taso / sija
00.00.0000 kutsu / taso / sija
00.00.0000 kutsu / taso / sija
Päiväkirja
00.00.0000 merkintä © kirjoittaja
tekstiä.
Fannin kuvat © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan, kiitos!
Fannin tekstit © omistaja, ellei toisin mainittu