Pullukka

virtuaalihevonen - VH22-018-0718

Tuomas Takinlahti oli mies minun makuuni; katselin jo toista miehen kasvattia. Jos olin kuvitellut ensimmäisen, Turreikon, vieneen sydämeni, niin voi että, nimensä mukainen Pullukka piti huolen, että se ei enää koskaan löytäisi takaisin. Tämäkin oli Tuomaksen ravikokeiluja, mutta todettu mehuttomaksi radalla, joten lajinvaihtoa suunnitteleva mies myi sen minulle puoleen hintaan, luvaten kolmannen sitten jo ilmaiseksi.

Pullukkaa eivät radalla hidastaneet pyöreät kurvit. Okei, tämmöinen pullukka ei tietenkään olisi kuuna päivänä juossut vaadittavia aikoja Kuninkuusraveihin, mutta raviura päätettiin ennen aikojaan vedottomuuteen, sillä Pullukan mielestä siinä kai ei yksinkertaisesti ehtinyt haaveilla tarpeeksi maisemia ja tarkkailla ohilentäviä perhosia. Tuomaksen epäonni on minun onneni, ja sain käydä hakemassa itselleni ekstrajoustavan satulavyön.

Pullukka on tosiaan sellainen oikea hissukka. Se tahtoo uppoutua omiin maailmoihinsa ja jäädä seuraamaan päiväheinissään hiippailevaa tallihiirtä sen sijaan, että pelottelisi mokomat pois sen sapuskoista. Olenkin sanonut sitä leikkisästi myös meidän Lumikiksi, sillä harvemmin näkee tämmöisessä symbioosissa ympäristönsä kanssa elävää hevosta. Sen leveillä lautasilla nukkuvat meidän suurimmatkin hiirikissat, ja jonnekin kauas tuijottava Pullukka se vaan seisoo paikoillaan. Sen selkää vasten nojaavilla tarhakavereillakin tuntuu olevan aina ne makoisimmat päiväunet! Uskallan myöntää, että joskus on tullut itselläkin torkahdettua sen leveää kaulaa harjatessa, ja hetken päästä heränneenä Pullukka on seisonut edelleen siinä, mihin sen olin jättänytkin.

Pullukan olen ratsukouluttanut alusta alkaen itse, ja vaikka alku menikin sopivaa satulaa, vyötä ja pyllyn asentoa etsiessä, olen erittäin tyytyväinen siihen, mihin Pullukka on päässyt. Ei se ehkä ratsunakaan ole mitenkään erityisen lahjakas hevonen, tai tarjoa hikoilua kummempia tuntemuksia, mutta hyvin tasaisen ja varmajalkaisen kyydin kylläkin, ja se riittää minulle.
Kouluratsuna varsin vaatimaton Pullukka on juuri sellainen laiskanpyöreä suomenhevonen, kun siltä nyt voi ulkoisesti olettaakin. Alku on tahmeaa kuin tervassa tarpoisi, ja tanakka ori on ollut yllättävän vaikea koota ja saada kulkemaan muodossa ilman, että se leviää jossain itselleen sopivassa vaiheessa kuin Jokisen eväät, mutta toistolla on senkin kalloon ulkomuistiin pinttynyt kaikki tarvittavat avut siihenkin. Askellajeiltaan Pullukka ei ole mitenkään erityisen liidokas esitys, mutta hyvin eteenpäinliikkuva kylläkin, ja käyntitehtävissä piilevät tämän tähtihetket. Ravi ei Pullukan leveässä selässä ole erityisen nautittava kokemus, mutta ravuriksi tällä on kuitenkin aika siivo, sipsutteleva ravi. Laukka Pullukalla nousee vähän hitaammin parin avun jälkeen, mutta kyllä sekin sieltä aikanaan lähtee rullaamaan.
Esteradoille en uskonut Pullukasta olevan, mutta minun niin pyöreä orini yllätti kaikki, itsensä mukaan lukien, ja irtohypytyksessä loikata leimautti varsin komeasti, joskin vähän ponnistuspaikkaa hakien ysikymppisen. Uskalsin lähteä siis selkään ja kokeilla pieniä hyppyjäkin, ja voin melkein väittää, että Pullukka ei ole ikinä ollut niin läsnä tässä hetkessä, kuin hypätessään. Toki se ottaa asiaan kuuluvasti esteen kerrallaan ja sortuu helposti hiipumiseen, mutta kaiken huomioon ottaen, sillä on oikein turvallista ratsastaa esteratakin.

Pullukan luoteen ja historian huomioon ottaen voi päätellä, että tämä on varsin kokenut reissaaja. Se ei juuri ajattele trailerriin kivutessaan mitään, ja yleensä koko reissu menee yhtä hiljaisissa tunnelmissa.

Sukutaulu

Pullukka ei ole vielä tarjolla jalostukseen.

Kilpakalenteri

näyttelyt

30.09.2022 Susiraja / tuomari Jannica / 09/12 irtoSERT

Päiväkirja

00.00.0000 merkintä © kirjoittaja

tekstiä.

Pullukan kuvat © kuvaaja ei halua nimeään mainittavan, kiitos!
Pullukan tekstit © omistaja, ellei toisin mainittu